Yleinen taloustilanne osoittaa varovaisia elpymisen merkkejä, kun valtiot ovat vähitellen alkaneet purkaa koronaviruksen vuoksi asetettuja talouden ja liikkumisen rajoitustoimia. Globaalissa mittakaavassa pandemiasta toipuminen on kuitenkin hyvin epäsymmetristä: osassa Eurooppaa tilanne vaikuttaa jo kohtalaiselta, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Intiassa tartuntamäärät ovat nousseet kesän aikana hälyttävästi.
Suomessa pahin vaihe on toivon mukaan jo selätetty, vaikka myös täällä toisen tartunta-aallon uhka on yhä mahdollinen – ellei peräti todennäköinen. Talouden osalta kesän aikana on kuitenkin menty selvästi parempaan suuntaan.
Esittelemme kolme seikkaa, jotka osoittavat, että valo tunnelin päässä on kirkastumassa entisestään.
1. Maksukorttidata: kotimaan kulutus jopa viime vuotta korkeammalla
Nordean julkaisemasta maksukorttidatasta selviää, että kasvanut luottamus talouden piristymiseen ja asteittainen paluu kohti normaalia tukee suomalaisten kuluttamista. Monilla sektoreilla taloudellinen toimeliaisuus on jopa vuoden takaista korkeammalla, joskin toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä.
Eniten kasvua on verkkokaupan ja päivittäistavarakaupan aloilla, jotka ovat kasvaneet parikymmentä prosenttia. Kehitystä voi pitää odotuksenmukaisena, sillä kotikaranteenissa ostoksia tehtiin kivijalkamyymälöiden sijaan verkossa, ja ravintoloiden sulkeminen puolestaan lisäsi ruokakauppojen myyntiä. Ravintoloiden avautumisen jälkeen alalla on kuitenkin jälleen hätyytelty tavanomaisia lukemia.
Selkeää kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on myös terveystuotteiden sekä rautakaupan ja kodintarvikkeiden menekissä. Näillä sektoreilla kulutus on lisääntynyt kymmenkunta prosenttia.
Selvästi eniten koronaviruksesta kärsinyt toimiala on kulttuuri, jossa kulutus on miltei puolittunut. Julkisen liikenteen ja vapaa-ajan sektoreilla negatiivinen kehitys on parinkymmenen prosentin luokkaa.
2. Suomalaiset uskaltavat ottaa lainaa
Suomalaisten luottamus omaan talouteen vaikuttaa vahvalta, kun tarkastellaan kotitalouksien halukkuutta lainan ottamiseen. Kokonaisvelkamäärä on kasvanut koronaviruskriisistä huolimatta jopa ennätyslukemiin.
Lainamäärien kasvu selittyy osittain sillä, että lainaraha on tätä nykyä ennenkokemattoman halpaa. Asuntolainan kulut muodostuvat käytännössä pelkästään pankille maksettavasta marginaalikorosta, mikä kannustaa ihmisiä asuntokaupoille. Asuntolainojen lisäksi myös kulutusluottoja nostetaan ahkerasti. Kulutus pitää talouden rattaat käynnissä, joten kehitystä voi pitää sikäli suotuisana.
Vaikka lainaa saisi kuinka halvalla tahansa, velka pitää kuitenkin maksaa takaisin sovitussa ajassa. Lainamäärien kasvaessa onkin ehdottoman tärkeää, että työllisyys pysyy mahdollisimman hyvänä poikkeusolojenkin aikana. Koronaviruskriisi on kasvattanut työttömien ja lomautettujen määrää huolestuttavan paljon, mikä pitää poliitikot kiireisinä. Työllisyystilannetta voi seurata työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Suomen talouden kannalta on ehdottoman tärkeää, että lomautetut ja irtisanotut ihmiset pääsisivät mahdollismman nopeasti takaisin työelämään.
3. Euroalueen talous osoittaa elpymisen merkkejä
Taloussuhdanteen tilaa kuvaavan ostopäälliköiden indeksin perusteella euroalueen talous on kääntymässä takaisin kasvu-uralle. Toimialoista vahvistumisen merkkejä ovat osoittaneet eritoten teollisuus ja palvelut.
Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle taloudelle uutinen on erinomainen, sillä maamme tavaraviennin arvosta 40 prosenttia suuntautuu euroalueelle. Erityisen myönteistä Euroopalle ja Suomelle on se, että kehitys on suotuisaa maanosan talousveturissa Saksassa, joka on Suomen tärkein vientimaa.
Kotimaisten pörssiyhtiöiden heinäkuussa julkaisemat osavuosikatsaukset antavat nekin viitteitä siitä, että pahimmat vaikeudet alkavat olla takana päin. Yritysten vinkkelistä yleisesti ottaen synkimmäksi arvioidun toisen vuosineljänneksen tulokset eivät vaikuta olevan aivan niin heikkoja kuin etukäteen arvioitiin. Esimerkiksi Suomen taloudelle elintärkeät metsä- ja konepajayhtiöt ovat julkaisseet kelvollisia osavuosituloksia koronaviruskriisin vaikeimmilta kuukausilta, mikä valaa uskoa tulevaan.
Talouden elpyminen on tärkeää myös kestävän kehityksen kannalta. Euroalue ei onneksi ole laiminlyönyt taloudellisen kestävän kehityksen tavoitteitaan koronakriisin keskellä, vaan on tarjonnut rahoitusta useille eri tahoille, jotta energiaa, palveluita ja kulutustuotteita voidaan tehdä jatkossa entistä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Innovatiiviset ja taloudellisesti kannattavat ratkaisut voivatkin ollakin ratkaisu, millä Euroalue selviää koronakriisistä muita paremmin.
Elinkeinoelämän valtuuskunta: talouden kannalta tärkeintä pelon nujertaminen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn blogissa todetaan, että talouden toipumisen kannalta ratkaisevaa on nujertaa koronaviruksen leviämistä koskeva pelko. Johtopäätöksen taustalla ovat havainnot eri Pohjoismaiden talouskehityksestä.
Kokonaisuudessaan Pohjoismaat ovat tähän mennessä torjuneet koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä kohtalaisella menestyksellä, vaikka maiden strategiat ovat poikenneet toisistaan. Maksukorttidatan perusteella toipuminen on ollut ripeintä Tanskassa ja Norjassa, jotka sovelsivat tiukkoja rajoituksia nopeasti. Sen sijaan lievien rajoitusten Ruotsi vaikuttaa toipuvan jälkijunassa. Suomi sijoittuu näiden ääripäiden välimaastoon.
EVAn tulkinnan mukaan rajoituspolitiikka sinänsä ei kuitenkaan ratkaise sitä, kuinka hyvin talous kokonaisuudessaan toipuu kriisistä. Tutkimusnäytön perusteella ihmisten käyttäytymistä ohjaa ensisijaisesti pelko, minkä vuoksi tärkeintä on pitää tartuntojen kokonaismäärä mahdollisimman pienenä. Jos pelko tartunnan saamisesta saa vallan, ihmiset jäävät kotiin ja kuluttavat vähemmän. Psykologiselta kannalta on siksi tärkeää, että koronavirusrokotteen kehittäminen näyttää edistyneen merkittävästi kesän aikana.