Bruttopalkka ja nettopalkka

Yleensä, kun käydään keskustelua palkoista, oletetaan henkilöiden tarkoittavan bruttopalkkaa. Tämä johtuu siitä, että bruttopalkkojen vertailu on nettopalkkojen vertailua helpompaa. Nettopalkalla tarkoitettaan sitä osuutta palkasta, joka lopulta jää käteen verojen ja muiden maksujen jälkeen. Käymme artikkelissa läpi brutto- ja nettopalkan erot, jotta termit eivät menisi enää sekaisin.

Tilastokeskuksen pakkarakennetilastosta selviää, että palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli vuonna 2018 noin 3079 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkalla tarkoitetaan sitä, että puolet suomalaisista palkansaajista tienasi tuota summaa enemmän ja puolet vähemmän.

Bruttopalkka

Mikä on bruttopalkka?

Bruttopalkalla tarkoitetaan sitä palkkasummaa, josta ei ole vähennetty veroja eikä muita kuluja, kuten ennakonpidätystä ja lakisääteisiä maksuja. Bruttopalkan voi nähdä omasta palkkakuitistaan, mutta valitettavasti kyseinen summa ei kilahda omalle tilille. Bruttopalkkaan voi sisältyä myös erilaisia etuja, kuten lounas- ja liikuntaseteleitä.

Kun haet töitä, tuleva palkkasi ilmoitetaan aina bruttopalkkana. Lehdissä näkyvät palkkavertailut ja eri ammattien keskipalkat ovat myös aina bruttopalkkoja, koska vertailu on silloin paljon selkeämpää.

Bruttopalkan ohessa voi saada erilaisia etuja ja korvauksia, joista ei tarvitse maksaa veroja. Tällaisia verovapaita korvauksia ovat muun muassa kilometrikorvaukset ja päivärahat. Nämä korvaukset eivät siis vaikuta bruttopalkkaan.

Nettopalkka

Mikä on nettopalkka?

Nettopalkalla tarkoitetaan sitä summaa, joka maksetaan palkkapäivänä työntekijän tilille. Nettopalkasta on vähennetty verot ja työeläke-, työttömyysvakuutus ja sairausvakuutusmaksut. Lopulliseen palkkaan vaikuttaa työntekijän henkilökohtainen veroprosentti, eli niin sanottu ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen suuruuteen vaikuttavata monet asiat, joita käymme läpi hieman myöhemmin.

Nettopalkkalaskuri

Palkka.fi verkkosivulla voi selvittää helposti oman brutto- ja nettopalkan. Laskuriin syötetään oma nettopalkka, ikä ja veroprosentti, jonka jälkeen laskuri laskee, paljonko bruttopalkastasi menee veroja ja muita maksuja.

Mikä on ennakonpidätys?

Ennakonpidätyksellä tarkoitetaan palkasta vähennettävää veroa. Ennakonpidätyksen suuruus määräytyy henkilökohtaisen veroprosentin mukaan. Oman veroprosentin saa selville Omavero -sivulta tai omasta verokortista. Ennakonpidätyksen suuruuteen vaikuttavat omat kokonaistulot, eli paljonko henkilö on tienannut vuoden aikana.

Vuonna 2019 palkkatulon verotuksessa siirryttiin verokortin sijaan kansalliseen tulorekisteriin. Rekisteri toimii käytännössä siten, että työnantaja ilmoittaa maksetut palkat rekisteriin heti, eikä kerran vuodessa, kuten aiemmin toimittiin.

Jos on tehnyt töitä liian pienellä veroprosentilla, verottaja muistaa jäännösverolla, eli mätkyillä. Jos taas veroprosentti on ollut liian suuri, verottaja palauttaa ylimääräiset verot veronpalautuksina.

Voit selvittää oman veroprosenttisi kätevästi Verohallinnon sivuilta löytyvältä veroprosenttilaskurilla. Laskuria kannattaa käyttää varsinkin silloin, jos tulot muuttuvat oleellisesti esimerkiksi palkankorotuksen muodossa. Näin ollen alkuvuodesta annettu ennakonpidätysprosentti ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Voit muuttaa omaa veroprosenttiasi kätevästi Omavero-palvelussa.

Työeläkevakuutusmaksu

Palkasta peritään työeläkettä, jonka tarkoituksena on varmistaa toimeentulon jatkuminen esimerkiksi eläkkeelle jäämisen tai työkyvyttömyyden takia. Työeläke on laissa säädetty pakollinen vakuutus, joka työnantajan tulee hoitaa. Työeläkemaksut maksetaan eri työeläkelaitoksille, jotka hoitavat eläkerahastoja. Työeläkelaitokset sijoittavat työeläkemaksuja eläkkeiden maksamisen lisäksi.

68-vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät kartuta eläkettä, eivätkä he maksa työeläkevakuutusmaksuja.

Työeläkevakuutusmaksut 2020

Työeläkemaksut 2020
Työeläkemaksut

Sairausvakuutusmaksu

Sairausvakuutusmaksua maksetaan Kansaneläkelaitokselle. Maksu koostuu sairaanhoitomaksusta ja sairausvakuutuksen päivärahamaksusta. Vuonna 2020 sairaanhoitomaksu on 0,68 % työtulosta ja 1,65 % muusta tulosta, kuten eläke- ja etuustulosta.

Palkansaajien sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu on 1,18 % veronalaisesta työtulosta. Yrittäjillä kyseinen maksu on 1,33 %. Maksu peritään, jos vuotuisen palkka- tai yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 14 574 euroa vuodessa. Mikäli vuosittaiset tulot jäävät alle tämän, niin päivärahamaksua ei mene.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 %, joka on 0,57 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019.

Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan esimerkiksi sairausvakuutusta ja kansaneläkettä. Osa näistä etuuksista on ansiosidonnaisia, eli mitä enemmän henkilö tienaa, sitä suurempi hänen tukensa on. Esimerkiksi sairauspäiväraha on ansiosidonnainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata toimeentulo sairauden aikana.

Työttömyysvakuutusmaksu

Vuonna 2020 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,25 % palkasta. Työttömyysvakuutusmaksu koostuu työnantajan ja palkansaajan osuuksista. Työnantajan osuus maksusta on vuonna 2020 0,45 % bruttopalkasta.

Työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Jotta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa on mahdollista saada, on henkilön kuuluttava johonkin työttömyyskassaan. Lisäksi henkilön on oltava töissä tietyn ajan, eli yleensä vähintään 6 kuukautta ja hänen on saatava vähintään työehtosopimuksen määrittämää minimipalkkaa.

Valtion ansiotulovero

Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli mitä enemmän rahaa tienaa, sitä suurempi osuus siitä verotetaan. Alla on listattu valtion ansiotuloveroasteikko vuonna 2020.

Valtion ansiotulovero
Valtion ansiotulovero 2020

Tämä osuus henkilön bruttopalkasta menee osaksi valtion budjettia. Osuudella rahoitetaan valtion toimintaa ja palveluita.

Kunnallisvero

Kunnallisverolla ja valtion antamalla tuella rahoitetaan kuntien tarjoamia palveluita. Palveluita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kulttuuri- ja opetuspalvelut. Kunnallisvero vaihtelee eri kuntien välillä ja on progressiivinen vero, kuten valtion ansiotuloverotuskin. Mikäli tulot ovat alle 14 400 euroa bruttona, ei kunnallisveroa yleensä tarvitse maksaa ollenkaan. Tällä tavalla pyritään pienentämään pieni- ja suurituloisten eriarvoisuutta. Tuloraja vaihtelee kuitenkin kunnittain. Keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2020 19,97 %.

Kirkollisvero

Kirkollisvero määräytyy sen mukaan, mihin seurakuntaan kuuluu. Mikäli ei kuulu kirkkoon, ei kirkollisveroa luonnollisesti tarvitse maksaa. Vuonna 2019 kirkollisvero oli keskimäärin noin 1,67 %. Mikäli tulot ovat alle 14 400 euroa vuodessa, ei kirkollisveroa tarvitse maksaa.

Kirkollisveroja käytetään muun muassa kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitoon.

Yle-vero

Yle-veroa maksettiin vuonna 2019 0–163 euroa tuloista riippuen. Yle-veroa maksetaan 2,5 % 14 000 euroa ylittävistä puhtaista ansio- ja pääomatuloista. Mikäli yllä olevat ehdot täyttyvät, niin Yle-veroa joutuu maksamaan kaikki täysi-ikäiset verovelvolliset henkilöt. Mikäli tulosi ovat yli 21 270 euroa vuodessa joudut maksamaan maksimimäärän eli 163 euroa Yle-veroa.

Yle-verolla, eli toisin sanoen yleisradioverolla rahoitetaan ylen radiokanavien, teksti-tv, internet-palveluiden ja televisiokanavien toimintaa.

Lähteet

https://www.veronmaksajat.fi/

https://www.vero.fi/

https://www.stat.fi/

https://vm.fi/