Inflaatio

Inflaatio ja inflaation vaikutus talouteen ja lainoihin

Mikä on Inflaatio?

Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä eli toisin sanoen yleistä hintojen nousua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samalla rahalla ei saa enää ostettua yhtä paljon tuotteita ja palveluita kuin aikaisemmin, eli yksinkertaistetusti rahan arvo laskee. 

Inflaatio arjessa vaikuttaa siten, että jos esimerkiksi omena on ennen maksanut yhden euron, niin vuoden päästä inflaation ollessa 2 % sama omena maksaa euron ja kaksi senttiä. Tämä esimerkki on erittäin kärjistetty, mutta käytännössä 2 sentin hinnankorotus johtuu inflaatiosta. Omenan hintaan saattaa vaikuttaa myös monet muut tekijät, kuten kuljetus, sato ja niin edelleen. Myös esimerkiksi pankkitilillä olevat säästöt voivat menettää arvoaan inflaation takia.

Inflaatiosta on kuitenkin myös hyötyä. Esimerkiksi kiinteistöjen arvo nousee inflaation myötä. Inflaatio on myös yleensä merkki talouskasvusta, mikä tarkoittaa pitkällä tähtäimellä palkkojen nousua ja kulutuksen lisääntymistä. Inflaatio on kansantaloudelle hyvä asia, kunhan vuosittainen kasvu pysyy lähellä 2 prosenttia.

Inflaation voi muuttua hyperinflaatioksi, mikä tarkoittaa sitä, että rahan arvo laskee todella nopeasti. Hyperinflaatio voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa sitä, että vaikka sinulla olisi repullinen seteleitä et silti saa kuin yhden leivänpalan. Historiassa on nähty hyperinflaatioita esimerkiksi 1920–1930 luvun Saksassa ja 2000-luvun Venezuelassa.

Inflaation vastakohta on deflaatio, mikä tarkoittaa rahan arvon kasvua. Deflaatiota kutsutaan yleisesti negatiiviseksi inflaatioksi. Niin inflaatiolla kuin deflaatiollakin voi olla suuria vaikutuksia kansantalouteen.

Inflaation mittaaminen

Inflaation mittaamiseen on kehitetty erilaisia mittareita ja indeksejä. Mittaustavat vaihtelevat eri valtioiden välillä, mutta yleensä inflaatiota mitataan kuluttajien tuotteiden hintojen nousulla, tuottajien tuotteiden hintojen nousulla ja bruttokansantuotteen muutoksella. Suomessa erityisesti kuluttaja- ja tuottajahintaindeksi ovat normaalisti suurennuslasin alla.

Inflaatio Suomessa

Suomessa tuotteiden hintojen nousua mitataan kuluttajahintaindeksillä. Indeksi mittaa kulutustavaroiden ja palveluiden keskimääräisen hinnan ja sen muutoksen vuosien saatossa. Kuluttajahintaindeksiin kuuluu päivittäisiä kulutushyödykkeitä kuten öljy, vaatteet, ruoka ja muut hyödykkeet. Kuluttajahintaindeksi uudistuu vuosien saatossa, koska ihmisten kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti.

Kuluttajahintaindeksi muodostuu muun muassa ruoasta ja muista hyödykkeistä
Kuluttajahintaindeksi muodostuu muun muassa ruoasta ja muista hyödykkeistä.

Toinen inflaation mittaamistapa on tuottajahintaindeksi. Indeksi mittaa tuottajien hyödykkeille ja palveluille asettamaa hintatasoa. Kummankin mittarin muutokset ovat usein esillä Suomen mediassa, koska ne vaikuttavat suuresti kansalaisten ostovoimaan.

Pitkien aikavälien tarkasteluun käytetään lisäksi elinkustannusindeksiä, joka on pitkä sarja eri vuosien kuluttajahintaindeksistä.

Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 – kesäkuu 2020

Kuluttajahintaindeksi
Kuluttajahintaindeksi

Inflaation syyt

Eri taloustieteilijöillä on erilaisia näkemyksiä inflaation syistä. Inflaatio voi aiheutua siitä, että kokonaiskysyntä kasvaa kokonaistarjontaa nopeammin. Käytännössä tällä tarkoitetaan, että tiettyä määrää tuotteita yritetään hankkia liian isolla rahamäärällä, mikä johtaa hintojen nousuun. Tällaista skenaariota kutsutaan kysyntäinflaatioksi.

Toinen inflaation syy voi olla yritysten kustannusten nousu. Kun yritys esimerkiksi joutuu maksamaan lisää veroja, palkkoja tai muita kuluja, tämä johtaa kustannusten nousuun. Tätä inflaatiota kutsutaan kustannusinflaatioksi.

Kolmas ja yleisin inflaation on monetaarinen inflaatio. Monetaarisen inflaation syntyyn vaikuttaa erityisesti se, kuinka paljon rahaa painetaan ja lasketaan liikkeelle. Nykyisin ollaankin sitä mieltä, että inflaation perimmäisin syy on rahan tarjonnan kasvattaminen, mikä tarkoittaa sitä, että liikkeellä olevan rahan määrä kasvaa kansantaloudessa.

Inflaation vaikutus lainoihin, säästöihin ja sijoituksiin

Inflaatiolla on vaikutusta ihmisten lainoihin. Inflaation seurauksena velan todellinen arvo pienenee. Käytännössä velallinen ihminen ei kuitenkaan hyödy inflaatiosta kovin paljon, koska inflaatiota kompensoidaan maksamalla lainasta korkoja. Korkojen avulla lainanmyöntäjät saavat turvaa taloudellisilta tappioilta. Lainaa haettaessa inflaation vaikutus ei siis vaikuta lainanmaksuun juuri ollenkaan korkojen takia.

Sijoittajan näkökulmasta inflaatio tarkoittaa sitä, että taloudella menee hyvin. Sijoituksissa inflaatiosta kannattaa murehtia vain silloin, jos on sijoittanut korkopapereihin ja velkakirjoihin. Tällöin kannattaa tutkia paljonko tuottoa on tullut, kun inflaatio otetaan huomioon. Yleisnimitys on tälle inflaatiokorjattu todellinen tuotto.

Inflaatio syö säästöjä. Vaikutus ei ole suuri pienellä aikavälillä, mutta jos säästöt makaavat tilillä vuodesta toiseen, alkaa vaikutus olla suurempi. Tämä säästöjen ”hupeneminen” johtuu siitä, että säästöille maksettava korko on lähes aina pienempi kuin inflaation vaikutus. Säästäjän kannattaakin miettiä pitkäaikaisempien säästöjen siirtämistä tuottavampiin kohteisiin kuten esimerkiksi osakkeisiin. Inflaation vaikutukset voi minimoida siirtämällä säästöt pankkitililtä toiseen kohteeseen.

Verkossa voi tutkia inflaatiota erilaisten inflaatiolaskureiden avulla. Laskurin avulla voi esimerkiksi selvittää paljonko inflaatio nakertaa säästöjä.

Yhteenveto

Inflaatiosta on ihmisille sekä hyötyä että haittaa. Hallittu inflaatio kertoo aina talouskasvusta ja se lisää ihmisten ostovoimaa palkankorotusten seurauksena. Kun taloudella menee hyvin se tarkoittaa yleensä sitä, että ihmiset haluavat ostaa tavaroita ja hyödykkeitä, mikä heijastuu suoraan eri yritysten tulokseen. Lisäksi kiinteistöjen arvot nousevat inflaation seurauksena.

Inflaatio laskee säästöjen arvoa ja siksi säästöjen sijoittamista muualle kannattaa miettiä vakavasti. Hallitsematon inflaatio vaikuttaa suuresti yritysten ja ihmisten arkeen. Epävarmuuden ajat vähentävät investointeja, jolloin yritykset voivat joutua irtisanomaan henkilökuntaa. Hallitsemattoman inflaation seurauksena myös ostovoima kärsii pahan kolauksen, kun tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Tästä voi seurata maan kilpailukyvyn heikkeneminen ulkomaankaupassa. Mikäli tuotteiden hinnat ovat liian korkeat, ostavat ulkomaiset yritykset tuotteet ja raaka-aineet jostain muualta ja tämä tarkoittaa vientiteollisuuden heikkenemistä.

Lähteet

http://stat.fi/til/khi/2020/06/khi_2020_06_2020-07-14_kuv_001_fi.html

https://findikaattori.fi/fi/1