Käteinen katoamassa Suomesta? Katso 3 trendiä kehityksen taustalla

Onko käteinen katoamassa Suomesta

Keskustelu käteisen katoamisesta on jatkunut jo vuosien ajan. Tuoreimmat puheenvuorot aiheen tiimoilta kuultiin keväällä 2020, kun useimmat kaupat ja kivijalkamyymälät suosittelivat käteisen välttämistä koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.

Käteisrahan käytön väheneminen liittyy digitalisaatioon, joka on tullut pysyväksi osaksi suomalaisten arkea. Digitalisaatiosta huolimatta seteleistä ja kolikoista luopuminen on arka aihe esimerkiksi siksi, että osa ikääntyneistä ihmisistä ei koe digitaitojensa riittävän sähköiseen maksamiseen. Toisaalta vaakakupissa painavat myös mahdolliset yhteiskunnalliset häiriöt ja kriisitilanteet, sillä käteisen käyttöön ei tarvita sähköä tai internetyhteyttä.

Käteinen raha tuskin tyystin häviää ainakaan lähitulevaisuudessa, mutta kehitys kulkee kiistatta kohti sähköistä maksamista. Esittelemme tässä blogitekstissä kolme trendiä, jotka kertovat fyysisen rahan siirtyvän pikkuhiljaa taka-alalle.

1. Verkkokauppa kasvaa ja arkipäiväistyy – myös ruokaostoksia tehdään verkossa yhä enemmän

Verkkokaupan koko kolkuttelee Suomessa jo 14 miljardin euron rajaa, ilmenee verkkomaksamiseen erikoistuneen Paytrailin raportista. Ala kasvaa jopa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, ja tätä nykyä lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tekee ostoksia verkossa.

Tuorein verkkokaupan trendi liittyy elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden ostamiseen. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan päivittäistavaroiden myynti verkossa kasvoi yli puolella yltäen lähes 110 miljoonaan euroon. Verkkokaupan osuus kaikesta päivittäistavaroiden myynnistä oli yhä minimaalinen 0,6 prosenttia, mutta toisaalta alan potentiaali on valtava. S- ja K-ryhmät vievät markkinasta leijonanosuuden, yhteensä yli 80 prosenttia.

Tilastot on laadittu vuodelta 2019 eli ajalta ennen koronaviruspandemiaa. Odotettavissa on, että talouden rajoitustoimenpiteet kasvattavat elintarvikkeiden verkkokaupan suosiota. Asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että moni ruoan verkkotilauksia kokeileva kuluttaja suosii verkkoasioimista vielä pandemian ja siihen liittyvien poikkeusolojen jälkeenkin. Kehitystä tukee osaltaan myös se, että kiireiset kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteiden lisäksi palvelusta eli ajan säästämisestä.

Verkkokaupan suosiossa positiivisena asiana voi pitää sitä, että kotimaisilla toimijoilla on vahva jalansija markkinoilla. Suomessa kivijalkamyymälät tukevat verkkokauppaa, mikä on yksi kilpailuetu ulkomaisia toimijoita vastaan.

2. Maksamisen helppous viehättää: lähimaksaminen ennennäkemättömän suosittua

Huhtikuussa 2019 lähimaksun ylärajaa nostettiin 25 eurosta 50 euroon, ja sittemmin maksutavan suosio on noussut kohisten.

Maksupalveluyritys Netsin tiedotteen mukaan jopa yli kaksi kolmasosaa kaikista korttimaksuista tehtiin lähimaksuominaisuudella kesäkuussa 2020. Ennen ylärajan nostoa osuus jäi hieman alle 50 prosenttiin, joten uudistus on vaikuttanut merkittävästi lähimaksujen suosioon. Myös huoli koronaviruksen leviämisestä on omalta osaltaan kannustanut kuluttajia kontaktittomaan maksamiseen, vaikka tiukimpien rajoitusten aikaan lähimaksujen osuudessa nähtiin tilapäinen notkahdus, joka johtui lähimaksurajan yläpuolelle nousseesta keskiostoksen summasta.

Syy lähimaksamisen suosioon on lopulta yksinkertainen: se on helppoa ja nopeaa. Lähimaksajan ei tarvitse näppäillä maksukortin PIN-koodia päätteelle, joten jokainen maksukerta säästää paitsi omaa myös muiden aikaa esimerkiksi kaupan kassajonossa. Lähimaksujen osuuden voi tulevaisuudessa ajatella kasvavan entisestään, sillä tavallisesti lähes yhdeksän kymmenestä korttimaksusta on arvoltaan alle 50 euroa.

Maksutavan turvallisuudesta huolestuneelle hyvä uutinen on se, että maksamisen alalla on panostettu korttiväärinkäytösten estämiseen investoimalla tekoälyyn perustuviin väärinkäytönestojärjestelmiin.

3. Mobiilimaksut valtavirtaa myös Suomessa – MobilePay suosituin maksualusta

Maksamisen tulevaisuus on mobiilimaksuissa siirtyessämme käteisettömään yhteiskuntaan. Näin todetaan kansainvälisen tietojen keräykseen ja analysointiin keskittyvän YouGov-konsernin mobiilimaksuja käsittelevässä julkaisussa.

Mobiilimaksaminen tarkoittaa esimerkiksi älypuhelimella tai -kellolla tapahtuvaa maksamista tai rahan siirtoa tililtä toiselle. Mobiilisti voi maksaa paitsi verkkokaupassa myös kivijalkamyymälässä näyttämällä NFC-tuella varustettua älylaitetta maksukortinlukijaan.

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomea voi pitää sekä kortti- että mobiilimaksamisen kärkimaana, joskin pohjoismaisessa vertailussa jäämme naapurimaistamme jälkeen etenkin mobiilimaksamisen suhteen. Silti suomalaisistakin joka kolmas tekee vähintään yhden mobiilimaksun joka viikko.

Suomessa mobiilimaksamisen markkinoilla ei ole yhtä dominoivaa markkinajohtajaa toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Kärkisijaa pitää tanskalainen MobilePay 20 prosentin osuudella. Rekisteröityneitä suomalaiskäyttäjiä sillä on noin 1,4 miljoonaa, ja käyttäjämäärä on kasvussa. Yhtiö uskoo, että Suomessa sen sovelluksella siirretään rahaa yli miljardilla eurolla vuoden 2020 aikana. Muita suosittuja mobiilimaksamisen alustoja Suomessa ovat PayPal, Pivo ja Siirto.

Käteisnostoja edelleen yli 13 miljardilla eurolla vuodessa

Suomalaiset nostivat käteistä yhteensä noin 13,2 miljardilla eurolla vuodessa, ja käteinen on pääasiallinen maksuväline yhä noin puolelle miljoonalle kansalaiselle. Lyhyellä aikavälillä seteliraha ei siis ole katoamassa yhteiskunnasta. Käteisellä onkin oma paikkansa esimerkiksi kirpputoreilla ja muussa kuluttajien välisessä kaupankäynnissä, vaikka mobiilimaksut ovatkin vallanneet alaa myös pienmaksuissa.

Pitkällä aikavälillä käteinen on kuitenkin katoava luonnonvara. Palkat, lainat ja isot ostokset on maksettu sähköisesti jo pitkään, eikä ole mitään syytä, miksi kehitys ei jatkuisi tähän suuntaan myös muussa kulutuskäyttäytymisessä.