Koronavirus huolettaa kuluttajia – lainamäärät silti ennätystasolla

Keväällä 2020 toden teolla iskenyt koronavirus on järisyttänyt ihmisten elämää ympäri maailman. Kesäkuun loppuun mennessä tartuntoja oli maailmanlaajuisesti jo lähes 10 miljoonaa ja virukseen liittyviä kuolemia lähes puoli miljoonaa.

Moni on syystäkin huolissaan terveytensä puolesta, mutta koronaviruksen talousvaikutukset ulottuvat jopa terveysvaikutuksia laajemmalle. Useiden yritysten liiketoiminta kuihtui kevään aikana olemattomiin, mikä on johtanut satoihin tuhansiin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Valtioiden rajoja suljettiin ja ihmisten liikkumista rajoitettiin, mikä pahensi tilannetta entisestään.

Kesän korvilla pandemiatilanne helpotti kuitenkin siinä määrin, että rajoituksia alettiin purkaa pikkuhiljaa. Talousahdingon lieventyminen on selvästi kohentanut ihmisten luottoa tulevaisuuteen. Yhtenä merkkinä parantuneista tunnelmista voidaan pitää sitä, että suomalaiset uskaltavat ottaa lainaa – jopa siinä määrin, että kuluttajien velkamäärä on noussut uuteen ennätykseensä.

Maksukykybarometri: Suomen talouden näkymät omaa rahatilannetta suurempi huolenaihe

Luotonhallinnan palveluyritys Lowell Suomi Oy:n kesäkuussa julkaiseman maksukykybarometrin mukaan suomalaiset ovat – ehkä hieman yllättäenkin – selvästi huolestuneempia koronaviruksen vaikutuksista valtion- ja maailmantalouteen kuin kotitaloutensa rahatilanteeseen, omiin säästöihinsä tai työpaikkaansa.

Suomen valtion rahatilanteesta huolta kantaa jopa yli yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Henkilökohtaiseen taloustilanteeseen luotto on sen sijaan vahvempaa, joskin moni on huolissaan myös omasta tilanteestaan: hieman yli puolet vastaajista pelkää koronaviruspandemian vaikuttavan negatiivisesti omiin säästöihin tai kotitalouden rahatilanteeseen. Oman työpaikan säilymisestä huolissaan on 40 prosenttia vastaajista.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan todeta, että nuoret ikäpolvet ovat vanhempia epävarmempia omasta taloustilanteestaan. Lähes kaksi kolmesta alle 35-vuotiaasta on esimerkiksi huolissaan oman kotitaloutensa rahatilanteesta, kun taas 65 vuotta täyttäneistä huolestuneita on hieman yli 40 prosenttia vastaajista. Työpaikan menettäminen aiheuttaa huolta lähes joka toiselle alle 35-vuotiaalle; 55–64-vuotiaista huolta kantaa enää noin joka kolmas.

Asuntolainat kasvattavat kuluttajien velkavuorta myös taloushuolien keskellä

Kuluttajat ovat koronaviruksen takia selvästi huolissaan taloustilanteestaan ja vähentäneet kulutustaan, mutta epävarmuudesta huolimatta suomalaisten velkamäärä on kasvanut ennätyskorkeaksi. Vuoteen 2016 verrattuna kuluttajien kokonaisvelkamäärä on noussut miltei 60 prosentilla. Taloushuolet yhdistettynä velkaantumisen kasvuun kuulostaa oudolta yhtälöltä, mutta kehitykselle löytyy ainakin muutama selitys.

Tärkein velkamäärän kasvua selittävä tekijä lienee se, että lainaraha on ennätyshalpaa, mikä on mannaa asunnonostajille. Suomen pankin tilastojen mukaan uusien asuntolainan keskikorko liikkui vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla noin 0,8 prosentissa. Tällaisella korolla esimerkiksi 100 000 euron lainan korkokulut ovat vuodessa 800 euroa, vaikka vielä muutama vuosikymmen takaperin vastaavasta lainasta saattoi joutua maksamaan jopa yli 15 000 euroa vuodessa. Velkaantuminen on nykyisin edullista, vaikka luvut eivät täysin vertailukelpoisia olekaan.

Myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan voi kuvitella valavan kuluttajien uskoa tulevaan poikkeusolojen aikana ja siten vähentävän velkaantumiseen liittyvää huolta.

Suomen työmarkkinoilla on esimerkiksi käytössä joustava lomautusjärjestelmä, joka osaltaan ehkäisee tarvetta irtisanomisille. Ansioturvajärjestelmä takaa puolestaan sen, että lomautetut tai irtisanotut työntekijät eivät putoa tyhjän päälle. Koronaviruspandemian myötä järjestelmään on myös tehty lisähelpotuksia ja -joustoja.

Poikkeusaikoina pankit myöntävät lisäksi melko auliisti lyhennysvapaita kuukausia, jos asiakkaan maksukyky heikkenee lomautuksen tai irtisanomisen myötä. Lainan lyhentämiseen voi siis tarpeen vaatiessa saada joustoa.

Kulutusluottoja nostetaan ahkerasti koronaviruksesta huolimatta – korkokaton vaikutukset jäävät nähtäviksi

Kulutusluotot ja niitä tarjoavat yritykset ovat ajautuneet poliittisiksi pelinappuloiksi koronaviruksen myötä, ja pandemian varjolla hallitus esitti eduskunnalle uutta tilapäistä kulutusluottojen korkokattoa, jonka tarkoitus on suojata kuluttajia velkaongelmilta. Korkokatto runnottiin läpi rahoitusalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden arvostelusta huolimatta.

Suomen pankin tilastoista selviää, että uusien vakuudellisten ja vakuudettomien kulutusluottojen yhteismäärä painui toukokuussa 2020 hieman alle 500 miljoonaan euroon. Muutaman vuoden aikajänteellä tarkasteltuna määrä on melko tavanomainen, vaikka huhtikuun 640 miljoonaan euroon verrattuna laskua onkin tullut reippaasti. Uusia kulutusluottoja nostetaan tavallisesti noin 400–500 miljoonalla eurolla kuukaudessa.

Alhaisen korkotason myötä myös kulutuslainaa on saatavilla edulliseen hintaan. Yli yhden vuoden pituisten lainojen keskikorko oli hieman reilun kolmen prosentin luokkaa. Lyhyet, alle vuoden pituiset lainat ovat sen sijaan jonkin verran kalliimpia: vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla niiden korko liikkui noin 5–6 prosentissa.

Kulutusluottojen tilapäinen korkokatto ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa tuoreimpiin tilastoihin, sillä uusi rajoitus astui voimaan 1.7.2020. Monet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että korkojen rajoittamisen seurauksena osa kuluttajista jää kokonaan luottomarkkinoiden ulkopuolelle. Korkokatto ei myöskään luultavasti paranna kuluttajien mahdollisuutta saada luottoa maltillisella korolla.