Luottojen korkokatto: Katso vaikutukset

Kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö uudistui 1.9.2019. Muutoksen myötä valtaosalle lainoista tuli korkokatto, jonka yläraja on 20 prosenttia vuodessa. Koron lisäksi myös muita kuluja rajoitettiin siten, että niiden määrä saa jatkossa olla korkeintaan 0,01 prosenttia päivässä tai 150 euroa vuodessa. Lisäksi maksuajan pidentämisestä aiheutuvat kulut on rajattu 20 euroon vuodessa. Uudistus koskee ainoastaan 1.9.2019 jälkeen tehtyjä luottosopimuksia.

Jos luotonantaja tai -välittäjä ei noudata uusia rajoituksia, kuluttajan ei tarvitse maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Nainen lukee saamaansa laskua
Korkokaton myötä luoton korkoraja on 20 prosenttia.

Minkälaisia lainoja korkokatto koskee ja mikä kaikki muuttuu?

Uudistus koskee lähes kaikkia luottoja, sillä sääntelyn ulkopuolelle jäävät vain

  • sellaiset asuntolainat, joiden vakuutena on asunto tai muu omaisuus
  • autojen ja muiden liikennevälineiden osamaksukauppa.

Aiempi, vuonna 2013 voimaan astunut korkokatto koski vain alle 2 000 euron luottoja. Tuolloin asetetun rajoituksen mukaan kuluttajaluoton todellinen vuosikorko sai olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Käytännössä lakia on kuitenkin kierretty erilaisilla luottolimiiteillä, joiden myötä esimerkiksi kulutusluoton tai pikavipin todellinen vuosikorko voi olla jopa satoja prosentteja.

Uusi korkokatto ei ole sidoksissa luoton määrään eikä todelliseen vuosikorkoon. Jatkossa sääntely koskee myös nk. hyödykesidonnaisia luottoja eli esimerkiksi luottokortilla tai osamaksulla (pl. liikennevälineet) maksamista.

Miksi uusi korkokatto säädetään?

Uuden sääntelyn ensisijainen tavoite on suitsia vakuudettomien luottojen ja etenkin pienlainojen eli pikavippien korkoja.

Suomessa oli kesällä 2019 yli 380 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta henkilöä, kun vielä vuosikymmenen alussa määrä oli vajaa 310 000. Maksuhäiriöisten määrä on toisin sanoen noussut lähes neljänneksellä alle kymmenessä vuodessa, ja viranomaisten mukaan velkaantumisongelma liittyy vahvasti nk. pikaluottoalan korkokäytänteisiin.

Uudistuksen myötä laina-alasta tulee myös kaikin puolin selkeämpi. Korkokaton myötä kuluttajan on helpompi vertailla lainatuotteita, kun samat säännöt koskevat esimerkiksi kulutusluottoja, luottokortteja ja osamaksusopimuksia. Vastaisuudessa kaikilla rahoitustavoilla on sama kulujen maksimirajoitus.

Lisäksi korkokatto helpottaa kuluttajaluottojen markkinoinnin ja luottosopimusten lainmukaisuutta valvovien Aluehallintoviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston työtä.

Korkokatto ei poista ylivelkaantumista – velkaongelmat saattavat jopa pahentua

Pitkällä aikavälillä korkokattolaki kitkee kiskurikorot lainamarkkinoilta, mutta maksuhäiriöistä ja talousvaikeuksista johtuvia ongelmia se ei kuitenkaan poista.

Uusi korkosääntely ei koske ennen syyskuuta 2019 tehtyjä luottosopimuksia, joten korkokatto ei helpota niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat jo ehtineet ylivelkaantua suurien lainakorkojen vuoksi. Heikon maksukyvyn takia tällä joukolla ei juurikaan ole ollut mahdollisuutta kilpailuttaa luottoja.

Joiltain osin korkokatto saattaa jopa pahentaa velkaongelmaa.

Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhosen arvion mukaan maksuhäiriöisten määrä saattaa jopa kasvaa, kun uudistuksen myötä osa suomalaisista ajautuu lainamarkkinoiden ulkopuolelle eikä siten kykene hoitamaan velvoitteitaan. Luottoja tullaan toisin sanoen tarvitsemaan yhä, mutta koska pankit ja rahoituslaitokset eivät voi hallita luottotappion mahdollisuutta yli 20 prosentin korolla, heikomman maksukyvyn väellä ei ole mahdollisuutta ottaa esimerkiksi kulutusluottoja.

Korkokaton seuraukset: suuremmat luotot, pidemmät maksuajat?

Asiantuntijat ovat nähneet korkokaton varjopuolena myös sen, että yritykset alkavat tarjota entistä suurempia luottoja ja pidempiä maksuaikoja voittojensa turvaamiseksi. Yhtälö voi käydä kuluttajalle kalliiksi: esimerkiksi 20 000 euron luoton kokonaiskulut saattavat nousta kymmeniintuhansiin euroihin. Ihmisten velkataakka toisin sanoen kasvaa.

Toisaalta korkokatto voi vaikuttaa myös luottoja myöntävien yritysten kilpailutilanteeseen. Osa pienimmistä toimijoista saattaa joutua lopettamaan toimintansa, jos niiden resurssit eivät riitä kilpailemaan niiden yritysten kanssa, jotka pystyvät keskittymään pääasiassa suurempiin luottoihin. On mahdollista, että kilpailun väheneminen johtaa korkeampiin korkoihin etenkin suurissa lainoissa.

Varmaa on kuitenkin se, että laina-alan yritysten on loppujen lopuksi helpompi sopeutua muutoksiin kuin kuluttajien.