Osinko

Osinko ja osinkotuotot

Mikä on osinko?

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille tämä voitonjako tehdään maksamalla osinkoa. Yleensä pörssiyhtiöt jakavat osinkoa tasaisesti vuodesta toiseen, jonka takia pörssiyhtiöt ovat osakesijoittajien suosiossa.

Osingon jako tapahtuu yleensä kerran vuodessa. Osingot ovat verotettavaa tuloa, eli saadut osinkotuotot on ilmoitettava verottajalle. Osinkotulot näkyvät keväällä jaettavasta esitäytetystä veroilmoituksesta. On tärkeää tarkistaa, että kaikki tiedot ovat oikein ja puuttuvista tai virheellisistä tiedoista ilmoitetaan verohallintoon.

Miksi osinko-osakkeet ovat suosittuja?

Osinko-osakkeet ovat todella suosittuja sillä ne tarjoavat osakesijoittajalle tasaisen ja passiivisen tulovirran. Osingot uudelleensijoittamalla osakkeiden omistus ja osinkotulot kasvavat. Osinkosijoittaja pääsee siis nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä. Osinkojen sijoittaminen on erittäin helppoa ja todella toimiva strategia pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Ainakin Nordnetistä löytyy erinomainen osinko-opas mikäli osingot aiheena kiinnostaa. Opas tarjoaa ajankohtaista tietoa osingoista ja yrityksistä, jotka maksavat parhaiten osinkoa.

Osingon määrä

Osingon jako riippuu siitä miten vapaata omaa pääomaa on keertynyt yritykseen. Määrä käy ilmi yhtiön taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön keertyneet vielä jakamattomat voittovarat. Mikäli yhtiö tekee voittoa, sen vapaa oma pääoma kasvaa. Tämä tarkoittaa usein sitä, että osakkeenomistajille maksetaan osinkoa.

Osinko voi olla enemmän kuin viime tilikauden voitto. Tavallisesti osinkona jaetaan vain osa voitosta, jolloin loput voitot jätetään yhtiön käyttöön.

Osinkoa ei saa jakaa silloin, kun yhtiö on maksukyvytön tai osingonjako aiheuttaisi yhtiön maksukyvyttömyyden.

Osinkojen verotus

Osinkotuottojen verotus riippuu siitä, onko yhtiö listattu vai listaamaton. Lisäksi ulkomailta saatujen osinkojen verotukseen liittyy omia erityispiirteitä. Alla esimerkkejä.

Listatun yhtiön osingot

Listatulla yhtiöllä tarkoitetaan pörssiyhtiötä. Listatun yhtiön osakkeita voi ostaa pörssistä. Listatusta yhtiöstä saatua osinkoa verotetaan seuraavalla tavalla:

  • Osingon määrästä 85 % on veronalaista pääomatuloa eli osinkotuloa.
  • Osingon määrästä 15 % on verotonta tuloa.

Pääomatulon veroprosentti

  • 30 000 euroon asti vero on 30 %.
  • 30 000 euroa ylittävästä osasta vero on 34 %.

Käytännössä osinkojen verotus tapahtuu siten, että osingon maksaja tekee osingon kokonaismäärästä 25,5 % ennakonpidätyksen ennen sen maksamista. Yhtiö tilittää ennakonpidätyksen verohallinnolle.

Pörssiosakkeiden omistuksesta aiheutuu usein myös voiton hankkimiskuluja. Näitä ovat mm. omaisuudenhoitopalkkiot tai muut vastaavat kulut. Ne voidaan vähentää veronalaisesta osinkotulosta, jolloin pääomatulon verotettava osuus pienenee. Ennen vähentämistä tehdään kuitenkin 50 euron omavastuuosuuden vähennys.

Osingon maksu käytännössä:

Johannes on sijoittanut pörssiosakkeisiin ja saa vuonna 2020 osinkoa 10 000 euroa eikä hänellä ole muita tuloja samana vuonna. Johannes on maksanut 100 euroa omaisuudenhoitopalkkiota, joka lasketaan voiton hankkimiskuluihin. Verotettavan pääomatulon määrä lasketaan siis seuraavalla tavalla:

  • Veronalainen osinkotulo (10 000 € x 0,85) = 8500 €.
  • (Omaisuudenhoitopalkkio 100 € – omavastuuosuus 50 €) = 50 €.
  • Verotettava pääomatulo 8500 € – 50 € = 8450 €.

Pääomatulo on alle 30 000 euroa, joten pääomatulosta maksetaan veroa 30 %.

  • 8450 € x 0,3 = 2535 €
  • Osinkoa maksava yhtiö tekee ennakonpidätyksen 10 000 eurosta. Ennakonpidätys on (10 000 € x 0,255) = 2550 €.
  • Johannes saa veronpalautusta (2550 € – 2535 €) = 15 €.

Listaamattoman yhtiön osingot

Listaamattomalla yhtiöllä tarkoitetaan sellaista yritystä, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä. Mikäli saatu osinko on enintään 150 000 euroa, osingon maksava yritys tekee siitä 7,5 % ennakonpidätyksen. Jos taas osinko on enemmän kuin 150 000 euroa, tekee osingonjakaja 150 000 euron ylimenevästä osasta 28 % ennakonpidätyksen.

Osakkeen matemaattinen arvo vaikuttaa verotukseen

Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisen vuoden tilikauden taseen perusteella. Matemaattinen arvo lasketaan siten, että yhtiön kaikista varoista vähennetään velat. Lopuksi laskutoimituksen summa jaetaan osakkeiden lukumäärällä.

Osinkoa, joka on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta kutsutaan pääomatulo-osingoksi.

Pääomatulo-osingosta puhutaan silloin, kun saatu osingon määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Jos pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa niin:

  • Veronalainen pääomatulo on 15 %
  • Veroton tulo on 75 %

150 000 euroa ylittävästä osasta:

  • Veronalainen pääomatulo 85 %
  • Veroton tulo 15 %

150 000 euron raja on osakaskohtainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja veroa maksetaan tuon yhteenlasketun summan perusteella.

Esimerkki, kun osinko on enintään 150 000 euroa

Johannes omistaa kaikki Vesipesu Oy:n osakkeet. Osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 400 000 euroa. Vuonna 2020 Johannes saa yhtiöstä osinkoa 60 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta sillä (1 400 000 x 0,08 = 112 000 €). Summa on lisäksi alle 150 000 euroa eli osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa. Veronalainen pääomatulo on (60 000 € x 0,25) = 15 000 €.

Johanneksen pääomatulona verotettava osinko on alle 30 000 euroa, joten hän maksaa siitä veroa 30 %. Johannes maksaa veroa saamastaan osingosta (15 000 € x 0,3) = 4 500 €.

Esimerkki, kun osinko on yli 150 000 €

Johannes saa osinkoa Vesipesu Oy:stä 190 000 euroa. Osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on siis taas alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (2 500 000 x 0,08 = 200 000 €). Osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa 40 000 eurolla. 190 000 € – 150 000 € = 40 000 €.

Seuraavaksi siirrytään laskemaan 150 000 euron rajan molemmin puolin olevat osat.

  • 150 000 euroon asti veronalaista pääomatuloa on siis 25 % osingosta eli tarkemmin ottaen (150 000 € x 0,25) = 37 500 €.
  • 150 000 € ylimenevästä osasta veronalaista pääomatuloa on 85 % osingosta eli 40 000 € x 0,85 = 34 000 €.

Yllä olevat osat lasketaan yhteen, jolloin saadaan veronalainen pääomatulo (37 500 € + 34 000 €) = 71 500 €.

Pääomatulon veroprosentti on 30 % 30 000 euroon asti, ja 30 000 euron ylimenevän osan veroprosentti on 34 %. Ylittävä osa saadaan laskemalla (71 500 € – 30 000 €) = 41 500 €.

Lopulliset verot selvitetään laskemalla 30 000 euron molemmin puolin olevat osat yhteen.

  • 30 000 euroon asti veroa menee siis 30 % (30 000 € x 0,3) = 9 000 €.
  • 30 000 euron ylittävästä osasta veroa menee 34 % (41 500 € x 0,34) = 14 110 €.

Osingoista maksettava vero on siis (9 000 € + 14 110 €) = 23 110 €.

Osinkoa, joka on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta kutsutaan ansiotulo-osingoksi.

Mikäli saadun osingon määrä on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevää osaa kutsutaan silloin ansiotulo-osingoksi.

  • Veronalaista ansiotuloa on 75 %
  • Verotonta tuloa on 25 %

On hyvä huomioida, että ansiotuloja verotetaan progressiivisesti. Veroprosentti siis suurenee, kun ansiotulot kasvavat.

Esimerkki, kun osinko on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta

Johannes saa vuonna 2020 Vesipesu Oy:stä osinkoa 20 000 euroa. Johanneksen omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on 40 000 euroa. Osinko on siis huomattavasti enemmän, kun 8 % osakkeiden matemaattinen arvo. (40 000 € x 0,08) = 3 200 €.

8 %:n ylimenevästä osasta eli (20 000 € – 3 200 €) = 16 800 € on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osinko jaetaan veronalaiseen ansiotuloon ja verottomaan tuloon.

  • Veronalainen ansiotulo on 75 % eli (16 800 € x 0,75) = 12 600 €.
  • Veroton tulo on 25 % eli (16 800 € x 0,25) = 4 200 €.

8 %:n alle jäävä osa osingosta eli tässä tapauksessa (20 000 € – 16 800 €) = 3 200 € on pääomatulo-osinkoa.

Summan ollessa alle 150 000 euroa, Johannes maksaa pääomatuloveroa vain 25 %:n osalta. Johanneksen veronalainen pääomatulo on (3 200 € x 0,25) = 800 €. Pääomatulon ollessa alle 30 000 euroa, on siitä maksettava veroa 30 % 800€ x 0,3 eli 240 €.

Lisäksi Johannes maksaa ansiotulosta oman veroprosenttinsa mukaan. Johanneksen ansiotuloveroprosentti on 37 %. Ansiotulosta maksettava vero on siis (12 600 € x 0,37) = 4 662 €.

Lopulta kaiken laskemisen jälkeen selviää, että Johanneksen on maksettava veroa saamastaan osingosta (4 662 € + 240 €) = 4 902 €.

Ulkomailta saadut osingot

Ulkomailta saatujen osinkojen verotukseen vaikuttaa se, mistä maasta osingot maksetaan. Mikäli osingonmaksajat kuuluvat niin kutsuttuihin kumppanivaltioihin verotetaan osingot samaan tapaan, kuin Suomessa maksetut osingot.

Ulkomailta saatuja osinkoja verotetaan samalla tavalla kuin Suomesta saatuja osinkoja mikäli ne ovat peräisin:

  • Toisesta EU maasta
  • Toisesta Euroopan talousalueen eli (ETA) maasta
  • Valtiosta, jolla on Suomen kanssa osinkoja koskeva verosopimus

Mikäli yllä olevat ehdot täyttyvät verotetaan osinkoja seuraavalla tavalla:

  • 85 % listatun yhtiön osingosta on veronalaista pääomatuloa
  • 15 % listatun yhtiön osingosta on verotonta tuloa

Mikäli yhtiö on listaamaton, osingosta maksetaan pääomatuloveroa ja/ tai ansiotuloveroa. Verotus määräytyy sen mukaan, mikä osakkeiden matemaattinen- tai käypä arvo on.

Esimerkki Osingosta, kun maksaja on ulkomailla toimiva listaamaton yhtiö

Johannes saa osinkoa 100 000 euroa vuonna 2020. Osakkeiden matemaattinen arvo oli vuonna 2019 700 000 euroa. Johannes ei ole saanut vuonna 2020 osinkoja mistään muusta listaamattomasta yhtiöstä.

Pääomatulo-osinkoa on 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta eli (700 000 € x 0,08) = 56 000 €.

Pääomatulo-osinko on alle 150 000 €, mikä tarkoittaa sitä, että siitä 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa.

  • Veronalainen pääomatulo (56 000 € x 0,25) = 14 000 €
  • Veroton tulo (56 000 € x 0,75) = 42 000 €

Ansiotulo-osinko lasketaan jäljelle jääneestä osingon osasta eli (100 000 € – 56 000 €) = 44 000 €.

  • Veronalaista ansiotuloa on 75 % ja verotonta tuloa 25 %.
  • Veronalainen ansiotulo (44 000 € x 0,75) = 33 000 €
  • Veroton tulo (44 000 € x 0,25) = 11 000 €

Lähteet

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/